13.12.2017

Yritykset, ostakaa taidetta!

Yritykset, ostakaa taidetta!

Yritykset ovat perinteisesti toimineet mesenaatteina eli tukeneet kulttuuria ja taiteilijoita hankkimalla kuvataidetta toimitiloihinsa ja kokoelmiinsa. Viime vuosina moni suuryritys on kuitenkin luopunut kokoelmistaan ja vaihtanut aidon taiteen sisustustauluihin tai akustolevyihin.

UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtaja Tanja Saarto toivoo, että yritykset ryhtyisivät jälleen mesenaateiksi.

”Mesenoinnilla on pitkä, pitkä perinne - varsinkin Keski-Euroopassa ja Suomessakin. Kuluneiden 150 vuoden aikana muodostuneet yrityskokoelmat ovat nyt osa kansallista kulttuuriperintöä.”

 

taiko

Aito taideteos luo tunnelmaa ja antaa keskustelunaiheita. Kuvan teos Anniina Vainionpään grafiikka Syksy.

 

Taidetta akustolevyjen sijaan

Saarto kannustaa nuoriakin yrityksiä aloittamaan taiteen keräämisen, sillä taide jää elämään mahdollisten yritysfuusioidenkin jälkeen, kuten on käynyt esimerkiksi UPM-Kymmenen taidesäätiön kokoelman kohdalla. Lisäksi aidon kuvataiteen ostaja erottautuu.

”Akustolevyjen kultakautena oikean taideteoksen seinälleen ostaja on edelläkävijä.”

Taiteen asiantuntija tähdentää, ettei mesenaatin tarvitse olla erityisen varakas.

”Moni mesenaatti on aloittanut parilla kympillä luomaan kokoelmaa, joka nyt on tallennettu maailman museoihin tai sille on jopa rakennettu oma museo. Amos Andersonkin oli vain pienviljelijän poika Kemiönsaarelta, ei miljonääri syntyessään, ja perusti Konstsamfundetin ja siinä sivussa yhden Suomen merkittävimmistä taidemuseoista.”

 

taiko Akustolevyjen kultakautena oikean taideteoksen seinälleen ostaja on edelläkävijä. Kuvan teos Mic Linderin maalaus Karusell.

 

Teokset tarjoavat puheenaiheita

Suomalaisyritykset alkoivat aikoinaan hankkia taidetta erityisesti sen tuoman arvovallan vuoksi. Patruunat halusivat esitellä tehtailla vieraileville kotimaisten taiteilijoiden taitoja ja näkymiä Suomesta.

Esimerkiksi UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelma lähti muodostumaan osittain kansallisuusaatteen ympärillä pyörivästä ajatuksesta että "osataan täälläkin jotain" ja siitä, että Suomen metsät ovat kauniita.

”Teoksista saatiin puhuttavaa yhtiön edustustiloissa järjestetyillä illallisilla. UPM-Kymmenen taidetta ovat nähneet muun muassa Hrutsev, Nixon ja filmitähdet”, Saarto kertoo.

Kuvataidetta ostettiin paljon myös sisustuselementeiksi, kuten vaikkapa Kuusankosken Kymi-yhtiön juhlasalin seinille tai virkamiesklubin baariin.

Metsäteollisuuden toimijoiden taidehankinnat 1800-luvun lopulta alkaen muodostivat perustan UPM-Kymmeneksi lopulta muotoutuneen yhtiön kokoelmalle. Yhtiö lahjoitti suuren osan kokoelmastaan kulttuurisäätiölle sen perustamisen yhteydessä vuonna 2006.

”Taiteella on pitkät juuret, metsäteollisuudenkin parissa. 150 vuoden kuluttua Kulttuurisäätiö voi olla ainoa taho, josta metsäteollisuuden jättiläinen muistetaan”, Saarto sanoo.

Haluaako yrityksesi ostaa suomalaista kuvataidetta? Lue Taikon tarjoamista palveluista yritysosiostamme.