Taiteen ABC

Taiteesta on olemassa sitkeitä myyttejä. Moni uskoo, että taiteesta on tiedettävä jotain ja että sitä pitää tulkita hienoilla sanoilla. Toinen myytti on se, että taide on aina kallista. Kolmas myytti on, että taiteen hankkiminen olisi jotenkin hankalaa. Taikon tavoitteena on murtaa kaikkia näitä myyttejä.

Taiteen ostaminen ei tosiasiassa ole vaikeaa. Taidetta voi ostaa kuka tahansa yksityishenkilönä kotiin, lahjaksi läheisille tai vaikkapa yrityksenä toimitiloja piristämään. Jokaiseen budjettiin löytyy jotakin, eikä taidehankinnan tarvitse tehdä suurta lovea lompakkoosi.

 

Tärkeintä on löytää teos, joka miellyttää omaa silmääsi, herättää sinussa tunteita ja tekee kodistasi tai toimistostasi entistä viihtyisämmän.

Taikosta löytyy helposti sopivia teoksia hakutoiminnon avulla - tiettyä teosta tai taiteilijaa ei tarvitse olla valmiiksi mielessä. Voit selailla taidetta vaikkapa värin, koon, tekniikan ja hinnan mukaan.

Mihin teos kannattaa sijoittaa ja mitä tulee ottaa huomioon ostamisen jälkeen?

Teosta sijoittaessa kannattaa ottaa huomioon teoksen koko. Suuri teos ei ehkä pääse oikeuksiinsa ahtaassa tilassa eikä pieni teos todella isossa tilassa. Mitään kiveen hakattuja sääntöjä ei kuitenkaan ole – sopiva paikka on se, mikä sinun sisustuksessasi toimii.

Osa Taikon teoksista on valmiiksi kehystettyjä. Grafiikan vedoksissa ei yleensä ole kehyksiä valmiina, mutta kehystäminen on suositeltavaa - silloin teos pääsee parhaiten oikeuksiinsa ja pysyy hyvässä kunnossa. Kehyksiä voi myös vaihtaa omien mieltymysten mukaiseksi. Kaikki teokset eivät välttämättä vaadi kehyksiä ollenkaan, esimerkiksi monet maalaukset ovat maalattu kiilapuille pingotetulle kankaalle, jolloin ne on helppo ripustaa sellaisenaan.

 

Juuri itselleen sopivan teoksen löytymistä saattaa helpottaa eri taidemuotoihin tutustuminen. Taikossa teokset on jaettu neljään pääkategoriaan - maalaus, grafiikka, valokuva ja veistos.

Maalaus (links, when clicking the link, it should jump to the right section)

Grafiikka

Valokuva

Veistos

Maalaus

Maalaustaide on tunnetuin kuvataiteen muoto. Se voi olla abstraktia väreillä leikittelyä tai yksityiskohtaisen tarkkoja esittäviä kuvia. Teoksen toteutuksessa voidaan käyttää monenlaisia eri pohjia ja maali valitaan pohjan ja taiteilijan tavoitteleman ilmeen ja tuntuman perusteella.

Yleisimpiä tekniikoita ovat:

Öljymaalaus, jossa väripigmentin sideaineena käytetään kuivuvaa öljyä. Öljyvärien avulla voidaan maalata useilla eri tekniikoilla. Maali itsessään on paksua ja sen ansiosta siveltimen jäljet saadaan erottumaan. Öljymaalia voidaan myös ohentaa erilaisilla maalausnesteillä ja ohentimilla, jolloin pinnasta saadaan sileä ja tasainen.

 

Minna Mukarin öljymaalaus Susilauma.

Akryylimaalaus, jossa väripigmenttiin on sekoitettu akryylisideainetta. Akryylimaalit kuivuvat nopeasti ja pinta on liimamaisen kova. Toisin kuin öljymaalit, akryylimaalit ovat vesiohenteisia, eli niitä voidaan ohentaa vedellä.

Akvarelli on läpikuultava vesiohenteinen maali. Akvarellimaalien väripigmenttien sideaineena käytetään arabikumia. Akvarellimaalauksessa tyypillistä on käyttää runsaasti vettä, mikä luo tälle tekniikalle tyypillisen lopputuloksen, jossa värit ovat pehmeitä ja sekoittuvat kauniisti keskenään. Värit eivät ole täysin peittäviä, joten akvarelleilla yleensä maalataan vaaleimmista kohdista tummimpiin, ja maalauspohjana on yleensä valkoinen tai vaalea paperi.

 

Linnea Estrandin akvarellimaalaus Oliivi.

Guassi on akvarellin kaltainen vesiohenteinen väri, joka toisin kuin akvarelli, on läpikuultamaton. Se on akvarellia peittävämpää, karkeamman värijauheensa ja sekaan lisätyn valkoisen pigmentin ansiosta. Akvarellin tavoin sideaineena käytetään arabikumia. Toisin kuin akvarelleilla, guassiväreillä voi peittävyytensä ansiosta maalata tummasta vaaleaan. Guassi onkin hyvä tehoste myös akvarellimaalauksiin.

Pastelli tarkoittaa pastelliliiduilla toteutettua piirrosta tai maalausta. Pastelliliidut sisältävät väripigmentin lisäksi kipsiä tai valkoista liitua, joissa sideaineena toimii arabikumi. Öljypastellien sideaineena on kumin sijaan öljy. Pastellivärejä on erilaisia. Muun muassa niiden kovuus vaikuttaa teoksen lopputulokseen ja värimaailmaan. Pastellimaalauksissa käytetään yleensä värillistä pohjaa, sillä pastelliväri ei ole täysin peittävää. Paperin on hyvä olla karkea, jotta pigmentti pysyy siinä kiinni.

Digitaalinen maalaus tarkoittaa kuvan luomista digitaalisesti tietokoneella tai muulla laitteella. Teos voidaan luoda alusta asti digitaalisesti tai tekniikoita voidaan yhdistää, esimerkiksi jatkamalla valokuvaa tai perinteistä maalausta digitaalisesti maalaamalla.

 

Grafiikka

Taidegrafiikka on menetelmä, jossa kuva vedostetaan painolevyiltä paperille tai muulle materiaalille. Taidegrafiikka kehittyi, kun taiteilijat alkoivat hyödyntää teollisia painomenetelmiä taiteessa. Uusien teknisten mahdollisuuksien myötä tekniikat ovat monipuolistuneet ja esimerkiksi valokuva on vaikuttanut nykytaidegrafiikkaan suuresti. Taidegrafiikan tekniikoita voidaan myös yhdistää muihin kuvataiteen ilmaisukeinoihin.

Taidegrafiikan menetelmät voidaan jakaa neljään eri ryhmään sillä perusteella, mihin osaan laatasta painoväri jää ja miltä se siirtyy painettaessa paperiin. Nämä pääryhmät ovat kohopaino-, syväpaino-, ja laakapainomenetelmät sekä serigrafia.

Kohopainomenetelmissä kuvan painavat osat ovat koholla. Se mitä ei haluta painaa, kaiverretaan pois. Kohopainotekniikoita ovat puupiirros, linoleikkaus ja puukaiverrus.

 

Heli Kurunsaaren kohopainoteos Karsastus.

Syväpainomenetelmissä viivat on kaiverrettu tai syövytetty syvennyksiksi laatan pintaan. Vedostaessa väri siirtyy näistä syvistä osista paperiin. Syväpainotekniikoita ovat mm. kuparikaiverrus, kuivaneula ja viivasyövytys eli etsaus.

Laakapainomenetelmissä painopinta on tasainen. Painopinta käsitellään paikoin väriä vastaanottavaksi ja paikoin sitä hylkiväksi. Laakapainotekniikoita ovat kivilitografia ja offset-litografia.

Serigrafia eli silkkipaino perustuu painokehykseen pingotetun kankaan värinläpäisyyn. Jotta väri läpäisisi seulakankaan vain halutuista paikoista, voidaan esteeksi leikata maski tai vaihtoehtoisesti valottaa kuva filmiltä seulalle.

Monotypia tuottaa uniikin vedoksen. Monotypia vedostetaan väritetyltä painopinnalta, johon ei ole tehty kuvaa toistavia aihioita.

 

Anna-Maija Rissasen monotypia Ilta järvellä.

Digitaalisessa grafiikassa taiteilija hyödyntää digitaalisia työvälineitä joiden avulla voidaan tulostaa kuva arkistokelpoisilla pigmenttimusteilla paperille tai muulle materiaalille.

Grafiikan vedoksia painetaan sarjoissa. Jokainen vedos on uniikki, itsenäinen taideteos. Vedoksia vedostetaan ennalta päätetty määrä. Taiteilija vahvistaa sarjanumeroinnilla ja signeerauksella jokaisen hyväksymänsä vedoksen. Numerointi kertoo, montako kappaletta sarjasta on tehty.

 

Valokuva

Katri Yli-Erkkilän valokuvateos Illallisella.

Valokuvataide on taiteen muoto, jossa valokuvalla tuotetaan taiteellisia ilmaisua. Taiteilijat voivat kuvata negatiivifilmille tai digitaalisella tekniikalla. Taidegrafiikan tavoin valokuva on monistettava taidemuoto, josta taiteilija voi vedostaa haluamansa määrän vedoksia. Valokuvataiteessa teoksen vedosmäärästä käytetään termiä editio. Yhdestä teoksesta voi olla eri editiot eri kokoisille tai eri tekniikoilla toteutetuille teoksille. Ostajalle tulisi aina ilmoittaa editioiden laajuus kokonaisuudessaan.

Valokuvavedos on usein pohjustettu suoraan esimerkiksi alumiinilevylle tai se voi olla kehystetty. Valokuvia voidaan vedostaa eri tavoilla. Yleisimpiä vedostustapoja ovat

Kromogeeninen värivedos, joka on negatiivista valokuvapaperille valotettu värivalokuva

Hopeagelatiinivedos eli negatiivista mv-valokuvapaperille valotettu perinteinen mustavalkovedos.

Digitaalinen värivedos, eli ”lambda”, joka on laserin avulla digitaalisesta tiedostosta kromogeeniselle väripaperille valotettu vedos

Pigmenttituloste eli mustevedos tarkoittaa mustesuihkutulostetta

 

Dietmar Tallrothin pigmenttivedos Pukala II.

Veistos

Kuvanveisto on taiteen muoto, jossa taiteellista ilmaisua toteutetaan kolmiulotteisessa muodossa. Sanaa veistos käytetään kuvaamaan kaikkia kolmiulotteisia taideteoksia.

 

Sauli Suomelan betonijalustalle asetettu lasiveistos Discus Amber.

Veistoksiin suhtaudutaan edelleenkin ehkä turhan juhlavasti. Veistoksia pidetään usein kalliina, mikä ei välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Onneksi suhtautuminen on muuttumassa. Veistoksia hankitaan kotiin ja toimistoihin, ja ne antavat kolmiulotteisina toisenlaisen, monen mielestä elävämmän, kokemuksen kuin seinälle ripustettu teos.

 

Katy Hertellin kiviveistos Broken Wings.

Veistokset ovat lähes aina uniikkeja, eli niitä tehdään vain yksi kappale. Veistoksia voidaan tehdä useista eri materiaaleista, kuten esimerkiksi puusta, savesta, kipsistä, kivestä tai metallista. Veistokset voivat olla tasolle tai seinälle asetettavia patsaita tai korkokuvia eli reliefejä. Veistokset voivat olla esittäviä tai abstrakteja tai jotain siltä väliltä.

 

Lähteet:

Suomen Taiteiijaseura

Valokuvakeskus PERI

Suomen Taidegraafikot